Tietoa itsellisestä äitiydestä

Suomessa oli toissa vuonna (2018) 562 000 lapsiperhettä. Näistä viidesosa oli sellaisia perheitä, joihin kuului äiti ja lapsi(a).

Tähän ryhmään kuuluvat myös tuntemattomien luovuttajien sukusoluilla yksin lapsen saaneet itselliset äidit. Itsellisten äitien perheet muodostavat yhden vanhemman ydinperheitä, joissa yksinhuoltajuus on ollut harkittua ja suunniteltua eikä johdu esimerkiksi vanhempien erosta tai toisen vanhemman kuolemasta.

Yhden vanhemman ydinperheissä eletään ihan normaalia lapsiperhearkea: iloitaan lapsen kasvusta ja kehityksestä, kiristellään hampaita uhmaikäisen raivotessa, viedään lasta harrastuksiin, tuetaan päiväkodin ja koulun aloittamiseen jne. Suurin ero on siinä, että itsellinen äiti vastaa vanhemmuudesta yksin, ilman puolison tai puolison kautta tulevan verkoston tukea.

Itsellisillä äideillä ei ole yksiä kasvoja tai yhtä prototyyppiä. Itselliset äidit ovat tavallisia naisia, joita yhdistää äitiyden unelmasta syntynyt päätös muodostaa yhden vanhemman ydinperhe. Ja tietysti onnekkuus – hedelmöityshoidotkaan eivät aina johda äitiyteen.

Vuonna 2018 Suomessa tehtiin reilut 2300 hedelmöityshoitoa luovutetuilla siittiöillä tai munasoiluilla. Yli 500 naista tai naisparia sai hedelmöityshoidoilla mahdollisuuden tavoitella äitiyttä. Hedelmöitysklinikat käyttävät sekä suomalaisia että ulkomaisia sukusoluja (siittiöt ja munasolut). Ulkoimaiset tulevat useimmiten tanskalaisista spermapankeista.

Suomen lain mukaan itsellisillä naisilla tai naispareilla on mahdollisuus saada hedelmöityshoitoja, mutta niitä on usean vuoden ajan tehty vain yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla. HUS ja TAYS aloittivat jälleen ekemään hoitoja myös luovutetuilla sukusoluilla loppuvuodesta 2019. Toivottavasti muut sairaanhoitopiirit seuraavat pian perässä.

”Lapsilla ei ole palautusoikeutta”

Näin totesi hyvä naapurini, silloin vielä pienen lapsen isä, onniteltuaan minua raskaudestani. Hetkeäkään en ole katunut päätöstäni lähteä hedelmöityshoitoklinikalle ja jokainen päivä olen kiitollinen äitiyden ihmeestä.

Silti olisi naivia väittää, etteikö myös rankkoja hetkiä olisi ollut. Kuten jokainen vanhempi tietää, lapsen kasvattaminen sisältää suuria ilon ja onnen tunteita, mutta myös huolta, neuvottomuutta, ärtymystä, väsymystä ja vastuuta isojen ratkaisujen tekemisestä.

Itsellistä äitiyttä pohtivan on hyvä tiedostaa se tosiasia, että hän kantaa vanhemmuuden vastuun yksin. Tiiviistä verkostosta on hyötyä ihan jo arjen asioiden järjestelyssä, etenkin kun yhden vanhemman ydinperheissä verkosto muodostuu pelkästään äidin suvun sekä tuttavapiirin kautta. Toisen vanhemman puuttuminen näkyy siis myös hänen kauttaan mahdollisesti tulleiden apujoukkojen puuttumisena.

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.2.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2018/perh_2018_2019-05-22_tie_001_fi.html

https://www.mediuutiset.fi/uutiset/siittiosoluista-yleisimmin-kysyntaa-hedelmoityshoidoissa/4c7c8141-7413-4cd4-868b-c5e99dbdc137